Juhla-aika

Sydämellinen kiitos kuluneesta vuodesta, 

kaikista kannustavista viesteistänne ja ystävyydestä!

Rauhallista joulunaikaa 

ja oikein hyvää Suomi 100 -juhlavuotta!

Melkein maalissa

Tämä Haaste on niin lähellä maalia.

Montako päivää on jäljellä tätä vuotta, 2 viikkoa! Ei paha.
Jouluna en aio ommella, annan itselleni luvan tulla vähän perässä.

 Monta työlästä 6 tuuman blokkia on tullut tehtäväksi tässä kuussa.
Tämä ylläoleva "20 T" koetteli huumoria.

Kaksi päivää puhisin pienenpienten palasten kanssa - laskin että valmiissa blokissa on 185 palaa -
ja lopputulos on puoli tuumaa liian iso!
 Kaikki ulkokärjet menee poikki.
Saumanvarojen ei tarvitse olla kuin millin liian pieniä niin se kertautuu komeasti!
En ole vielä tehnyt uutta. Jatkan muiden päivien kanssa ja yritän toipua harmista.

Viimeiset pienet 3 tuuman palaset tehtiin marraskuussa.

Sen jälkeen mennään uloimman reunuksen vaaleilla blokeilla, loppuun asti.

 Livian floristioppilailla on taas joulunäyttely koulun tiloissa. Kranssiaiheinen tällä kertaa.

Tässä suomalainen potkukelkka.

Oppilaat ovat tehneet huikeita Kokedama-istutuksia.

Mukavaa joulunodotusta! Ei stressata!

Killassa ommellaan

Tilkkukiltojen tapaamisissa tapahtuu monenmoista. Tilkunviilaaja kertoi heidän illastaan, niin näytän minäkin mitä meillä puuhattiin suurin piirtein samaan aikaan. 

 Koriompelu ei ole mitään uutta, mutta monet meistä eivät olleet sitä kokeilleet, 

ja niin sovimme naapurikiltalaisystävämme kanssa että hän tulee opastamaan.

Tarvitaan saumausnarua, täysvinoon leikattua pehmeää puuvillanauhaa tai joustava kangas voi olla leikattu suoranakin, paksuhko neula ja kestävää lankaa. 

Minun halkaisijaltaan 20 cm kulhooni kului 10 m paksuudeltaan 5 mm narua ja nauhaa 80 g. 

Lankaa meni koko rulla!

Nämä ovat opettajan esimerkkitöitä. 

Sen parin tunnin ompelun aikana ei tainnut kukaan saada vielä valmiiksi kulhoaan, 

mutta innostus oli kova. 

Tässä oli taas työ, joka kiehtoo kokeilemaan erilaisia kankaita. 

Nimenomaan tähän voi kokeilla niitä kaikkein kamalimpia kuoseja!

365Challenge 2016 lähenee loppuaan. 

Tässä kaikki 4 ulointa kulmablokkia yhteiskuvassa huurteisella nurmikolla.

Mukavaa joulunalusaikaa!

Opistolaisia

Turun työväenopiston takapihakin sai syksyllä muraalin, kun kaupunkiin tehtiin niitä useampia.
Asialla oli tietysti oikeat muraalitaiteilijat.
Opiston tilkkuilloissa on puuhailtu yhtä sun toista syksyn mittaan. 

Oma ehtimiseni olisi voinut olla parempaakin, mutta tiedättehän sen haastetyöni.

Yhdessä ommeltiin ketjublokkeja joista saattaa rakentaa erilaisia kuvioita.
(Sisäkuvassa kankaista tulee aivan eri värisiä, mutta ketjut näkyy.)

Kokeiltiin  siksakkeja.

Kangasvalinnat vaikuttavat kovasti kuvioihin. Nauhojen yhdistäminen on minulla vielä kesken, 

eikä ole oikein hahmottunut sekään mihin pintaa käytetään.

Verhoksi olen tehnyt siksakkia aiemmin kaikkein helpoimmalla tyylillä.
Mietin silloin miten saisin mansikka-vadelma-kirsikka-kankaan käytettyä niin  että kuvio säilyisi
 ja siitä lähti tämä rakennelma.

Pojagi-töitäkin opeteltiin. Tämä on yhden kurssilaisen kaunis läpikuultava ikkunataulu.
Jospa ehtisin ensi vuonna toteuttamaan jotain pojagia.

Huomasin kuitenkin, että olenhan minä käyttänyt katesaumaa vaikka en ole tiennyt pojagista mitään,
mm.  hameessa ja pitsiverhoissa.

Nuppupeitteitä syntyi satakunta. Vähän aikaa ovat olleet esillä "näyteikkunassa".

Himmelirakentamista kokeiltiin syksyn viimeisellä kerralla.

Aivan ensimmäinen yritys minulle oli Miisa-niminen pallo.
Ei ole aivan helppoa tämäkään!

Nimpparipäiväkin meni marraskuun pimeydessä. Aivan suunnattomasti piristi ihanan ystävän pehmeä kirje! Siellähän oli tietysti kangastilkkuja ja malli peitoksi ketulle. Meidän kulmilla onkin liikkunut kesyhkö kettu, joten voikukka-aikaan alan jännittämään, löytääkö kettu peittonsa.

Kankaat olivat niin mallin mukaisia!

Itsekin olin ollut kettuteemassa mukana, kun EK:ssa en pystynyt ohittamaan näitä veijareita.

Ja sitten vielä Suomen Turusta:

Hyvää itsenäisyyspäivää 6. joulukuuta!

Erilaisia haasteita

Nyt on tehtynä 318/365 tästä Challengesta! 

 Kaikki ei ole ihan millilleen kohdallaan mutta nyt saa olla näin. Moni meistä sanoo samaa!

 Melkein kaikki tummat on tehty, ja sitten tuli ohjeena vaalea Punaisen Ristin blokki. 

Blokkien aiheet ja nimet sivuavat tärkeitä tapahtumia maailmassa, 

itsenäisyyspäiviä, merkkipäiviä, juhlapäiviä, vaalipäiviä yms.

Osa viimeaikaisia suosikkejani, erityisen näppärä on ylhäällä oikealla oleva unikko.

Jos tämä blokkikavalkadi kiinnostaa, myös ensi vuoden aikana on mahdollista osallistua työhön.

Tässä saa kyllä kerättyä kattavan kirjaston perinteisiä blokkeja.

Ajattelin että yritän näyttää hienoja töitä mitä maailmalla syntyy näistä.

Tätä värien suunnitelmallisuutta voin vain ihailla, en osaisi itse tehdä.

Jos linkki ei toimi, se johtuu varmaan siitä että Britannian FB-ryhmä ei ole julkinen.

Julkinen taitaa olla vain Haasteen australialainen "perus"-ryhmä. 

Sielläkin on kuvia, mutta vähemmän kuin maakohtaisissa ryhmissä.

Toinen haasteeni koski vain hiukan tilkkutöitä:

Reipas miniäni (reippaita he ovat kyllä molemmat!) harrastaa geokätköjen etsimistä. 

Kesällä hän vinkkasi minulle tehtävän, onnistuisinko kun otsikko oli Tilkkutyö. 

Jotku kätköt ovat ns. mysteerikätköjä, 

täytyy ratkaista joku tehtävä ja palkaksi saa kätkön paikkakoordinaatit. 

Olin ihan koukussa. Mitä enemmän löysin vastauksia, sitä innokkaammin hain seuraavia. 

Tehtävä on ajatuskartta-tyyppinen, mind mapping, jossa pitää löytää yhdistäviä sanoja. 

Tässä nimenomaisessa tehtävässä niitä oli 902 ennenkuin sai koordinaatit. 

Ihan se ei mennyt "toivotussa" ajassa, mutta en voinut luovuttaa ja sain valmiiksi. 

Samantapaisia tehtäviä löytyy monesta "alkusanasta". En tiedä mihin niiden ajatus etenee, 

mutta tämä käsitteli kulttuuria, mm. taidetta ja käsityötä. 

Jos kiinnostuit, peli löytyy verkosta osoitteella hyotynen.iki.fi/relaatiot

 ja sieltä voi sitten valita esim. relaatio 110 - Tilkkutyö. 

En laita linkkiä, ettei oma salasanani kopioidu. 

Varoitus, tehtävä saattaa koukuttaa ja joskus voi olla aivan raivon partaalla 

kun ei meinaa keksiä laatijan ajatuksenjuoksua.

Nyt voi varmaan jo sytyttää valot pihalyhtyyn ja toivottaa mukavaa joulukauden odotusta!

Kaikkein pienimmille

Opistossa oli tänä syksynä hyväntekeväisyysprojekteja. Neulottiin veteraaneille villasukkia, Etiopiaan vauvanuttuja ja ommeltiin TYKS:n keskolaan nuppupeittoja.

 Minä osallistuin tietysti siihen nuppupeittoprojektiin.

 Nyt löytyy se crazy-blokki aluepäiviltä saamistani kankaista. 

Viiniköynnöksenlehtikangas (jonka piti varmaan olla se blokin jujukangas) jäi tässä pois.

 Kahdessa peitossa on blokkikokeilu, jossa halkaistiin suorakaiteen muotoinen pala.

Nämä ruudut syntyivät nopeasti leikkaamalla iso blokki neljään osaan.
Pienimmät peitot on 40x40 cm. Vanutikkaukset tein ohut puuvillakangas taustana
ja tikatun peiton ompelin pussiksi ohuen puuvillaflanellin kanssa.

Yksi peitto on vähän isompi, 60x80 cm.
Jos vauvalla on paljon letkuja, peittoa pidetään keskoskaapin päällä.
Maahankin ehti tulla melkein lumipeite.

Marraskuun 17. on taas keskospäivä ja myös pienten villasukkien aika.
Lankana Hjerte Alpaca ja junasukkaohjetta pienempään kokoon sitä kului 20g/pari.

"Tilkkupeiton alla nukkuu onnellinen lapsi."

Onnellisia päiviä teille jokaiselle!

Aluepäivä saaristokaupungissa

Kun on mukana Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:ssä, 

jäsenetuihin kuuluu mm. mahdollisuus osallistua tilkkuilijoiden Aluepäiville, 

jos/kun sellaisia järjestetään alueellasi. 

Raotan nyt vähän ovea, mitä kivaa meillä lounaisessa Suomessa tapahtui, 

taas kerran, kun lähiseudun tilkkuystävät tapasivat toisensa.

Paraisten tilkkukilta QuiltZakke oli kutsunut meidät viettämään lauantaipäivää kalkkikaupunkiin.

Koulun aulassa ja käytävillä oli esillä kaikkia ihania töitä mitä quiltZakkelaiset olivat ommelleet.
Seuraavissa kuvissa pieni kattaus, eikä ollenkaan täydellinen.

Merihenkisiä tottakai kun saaristokaupungissa ollaan.

Numeroiden mukaan tekijätiedot ym. löytyi upeista kansioista.

Killan vetäjä oli antanut kaikille kolme kangasta, joita oli määrä käyttää keinutuolin päälliseen. 

Omia kankaita sai laittaa lisäksi niin paljon kuin tarvitsi. 

"Mattoja" oli aulan sohvilla ja tarkasti etsimme olivatko kaikki tehneet määräysten mukaan.

Vaaleanpunainen osoittautui kompastuskiveksi joillekin, mutta annetaan anteeksi. 

Tässä osa niistä joissa kankaat oli mukana.

Ne kolme kangasta olivat siis nämä.

Minäkin haluan tehdä kaitaliinan batiikeista!

Kasseja ei ole koskaan liikaa!

Nämä ruutuketjut eri muodoissaan kiehtovat penkomaan silppukoreja!

Nämä psykedeeliset kuviot ovat jännittäviä! Jospa joskus osuisi eteen sopiva kangas...

Alla Otavan... tulee mieleen. Jonain kauniina päivänä haluan kokeilla villalangalla kirjontaa.

Palataan kaloihin... Kalannahan käsittelystä ja käytöstä kertoi Kristiina Juvas. Siinä vasta homma! 

Tilkuista rakentelua siitä tulee kun kalannahan kokoisista paloista tehdään vaatteita! 

Harvemmin meillä sentään, enimmäkseen käytetään koristeina ja pientavarana. 

Parkintatavalla ja värjäämällä saadaan erinäköisiä nahkoja. 

Kuvan keltainen on saatu sahramilla.

Jos olette kuullut Qvidi-Minasta niin tiedätte, että hän asui Paraisilla 1800-1900-lukujen taitteessa.

Perinnöksi meille hän on jättänyt villatakkimallinsa, pienistä isoäidinneliöistä kootun.

Show and tell -osiossa Hanna näytti herkän työnsä, 

jossa pohjakankaana on värjäyskurssilla käytetty siivousriepu.

Enkeli saa paikan ikkunassa.

Markettaa kiehtoo Marc Chagallin maalaus. Hän haluaa nähdä sen kankaalla.

Työ ei kuulemma ole vielä valmis, vaikka meistä se näytti ihan täydelliseltä!

Viime vuonna olimme Huittisissa. 

Silloin saimme verrytellä levottomia sormia tauoilla ja avustaa hexagonien ompelussa. 

Nuppupeittoja oli syntynyt yli 30.

Aune oli opastanut huittislaisia solmujen tekoon. 

Tämä on Mongolian solmu, sen nimen opimme mekin nyt tietämään.

Leenan Iloinen päivä hehkui iloista mieltä!

Arpajaisten päävoittopeitossa oli meri läsnä siinäkin.

Blokkiin liittyi tehtävä meillekin.

 Läksiäiskassissa oli 4 tilkkua 15x15cm joista voi tehdä Crazy-neliön. 

Ohje annettiin kaksikielisenä, niin kuuluu tehdä Paraisilla. Ruotsinkieliset ovat siellä enemmistönä.

Tilkkukiltakin on kaksikielinen.

Eväänä oli Paraisten pikkuleipiä ja kartta, ensi kesää varten, sanoisin, mutta eihän sitä tiedä...

Crazy-blokilla on muuten jo paikka olemassa...

Ja omiakin ostoksia pääsi tekemään, tietenkin!

Oli myös työpajoja joissa tehtiin huolisyöppö, pinnipenaaali ja enkeli.

Sellaisia pääsee ompelemaan kun kuuluu tilkkuyhdistykseen!

 Päivä kului aivan liian nopeasti.

Oli niin mukava nähdä kaikkia ja kaikkea.

Ruokaa ja kahvia unohtamatta, 

kiltalaiset olivat itse leiponeet saaristolaislimpusta lähtien!

Hemmottelupäivä tilkkuystäville!

Monellako haaveella kasvoi taas tehtävälista?!

Suurkiitos quiltZakke-ystävät!