15 syyskuuta 2017

Siilit #4 ja 5, kaverit #6


Kerran kesällä pensaan suojasta taapersi kaksi siiliä.


Nämä eläinblokkityynyt #4 ja 5 ovat taas ihan erivärisiä kuin aiemmat.
Muuten mennään samalla kaavalla:
Elizabeth Hartman-eläinmalli, kankaat Marimekkoa ja koko n. 45x45 cm.


Omasta ja äidin varastosta löytyy tosi monen ikäisiä kuoseja.


Vielä vähän sinisen sävyyn, tyyny #6:


Sen piti olla heinikko, mutta kuvassa näyttää kuin kettu olisi saanut parran.


 Tämäkin kuvio on jostain 60-70 -luvulta, hyvin palvellut pöytäliinana,
nyt pääsi tyynyn toiselle puolelle.


Kesän viimeinen perhonen,
hortensiakin on jo menettänyt hehkunsa.


Tässä kiitoksessa välittyy se miksi teen näitä ompeluksia.


Nyt odotetaan jännityksellä, millaista talvea valtava pihlajanmarjasato ennustaa!
Toivotaan kuitenkin pitkää ja kaunista syksyä!


PS. Lisäsin sivun kuvapostia Kanadasta.
Yritin tiivistää - huonosti onnistui, sorry!






02 elokuuta 2017

Punosblokki ja mastot


Punosteemassa pysyen,
peiton malli löytyi amerikkalaisilta Northcott-sivuilta, ilmainen pdf.
Pääsin käyttämään äsken Tallinnasta ostamiani eläinkankaita.
Tämä tuli pienelle pojalle naapuriin.




Tikkasin suoraa, suoraa, kankaan reunaan asti ja ruudukoksi.
Välissä puuvillavanu, huippukevyt peitto, koko 78x110 cm.


Kangaspalat ovat 4.5x6.5 tuumaa ja vaalea kaitale 1.5 tuumaa leveää.
Kankaanleveydeltä leikattuun nauhaan sai ommeltua 6 palaa.
Koko työssä on 35 blokkia ja reunakaitaleet.


Tämä blokki on todella helppo ja mukava käyttää.
Elävä kuvio syntyy kuin itsestään ja saumanvarat saa soviteltua siististi,
ei tule paksuja kohtaamisia ja kääntyvät helposti.
Luulenpa että käytän toistekin.
Koko Northcott-sivut näyttävät mielenkiintoisilta.



Muutamia mastokuvia menneeltä Tall Ships Race -Turun vierailulta.



Bongaa ylhäältä ihmiset.


Purjeet kuntoon, huomenna lähdetään.




Jokiperspektiivistä saa vähän kuvaa itse laivoista.
Tämä on lainattu Turun kaupungin sivuilta.
Siellä on valtavasti ihania kuvia tapahtumasta.


Purjeiden paraati Airistolla, kiitos ja näkemiin!

Mukavaa loppukesää!




21 heinäkuuta 2017

Taidetta ja kukkia




Wäinö Aaltosen museossa Turussa on mielenkiintoinen näyttely.
Todellisia kolmiulotteisia teoksia bambusta ja riisipaperista.
Kuvassa osa jättimäisestä "Gas Giant" installaatiosta.



Gas Giant'ia sivulta.
WAMblogin sivuilta voi lukea 
mitä museolehtori Johanna Seppä kirjoittaa perjantaipötköttelystä.


Yritän miten videon liittäminen onnistuu. - Siis ei onnistunut.
Teidän pitää itse kokea.
"Armada" jossa on yli 100 purjevenettä.


Tänä kesänä on nautittu kukista.



Kultasade oli todella juhlava. 
Jotenkin tuntuu että valokuva ei pystynyt näkymää kunnolla toistamaan.


Mutta pieni aavistus kukkamäärästä.


Kesäkuussa kukki atsaleat Luonnonvarakeskuksen puutarhassa.

Erikoisemman värinen iiris.
Vanhojen punamultaisten rakennusten ympäristöä


Erikoinen pensas/aidanne, nimilapussa luki Keltakotakuusama.
Latinalainen nimikin löytyy, jos joku haluaa.
Rododendronit metsässä kukki tietysti isoina ja  runsaina, mutta
tämän perheen rodokukintaa ei voittanut yksikään!

Turussa on nyt suuret purjelaivat Aurajoen rannoilla!
Se on aivan käsittämättömän upea näky.
Tervetuloa!



05 heinäkuuta 2017

Koripunos


Ajattelin antaa teidän arvata mitä tästä tulee,
mutta olkoon - voi olla liian vaikea tehtävä.


Ei tule tablettia pöytään, eikä istuinalustaakaan.


Ei tule myöskään pussukkaa tai kassia, vaikka sekin sopisi.

Kronologisesti juttu menee niin, että edellisenä kesänä löysin
kaapin perältä vanhat rakkaat farkut.
Niitä oli käytetty yli 20 v sitten talonrakennuksen aikaan, siitä todisteena maalijäljet.
Viime vuoden juhannuksena esiinnyin mökillä näissä repaleisissa housuissa
 ja luulin olevani hyvinkin muodikas, 
mutta sain vain ihmettelyä "kaikkea oletkin säästänyt".


Muistan että säästin, kun ne oli niin mukavat ja kaapissa oli tilaa.
Löytäessäni riemastuin, kun ne menivät vielä päälle.
Talvella työväenopiston kurssilla opettaja toivoi meidän tekevän jotain päällepantavaa.
Korjaus/paikkauskin oli esillä.
Siis tämä oli määrä tehdä jo puoli vuotta sitten, 
mutta kevätlukukausi meni minulla vielä enemmän pieleen kuin syksy.
Tästä johdannosta jo arvaakin helposti, että kyseessä on polvipaikat.


Leikkasin 3 cm nauhoja 2 vanhoista farkuista, sinisistä ja vaaleista.
Ruskeat ruudut ovat ohutta vakosamettia, oikein- ja väärinpäin.



Tuli niin isot ja järeät paikat, että muistuttaa samurain polvipanssareita.
Luulin että leikkaan paikkapalaa pienemmäksi, mutta en sitten halunnutkaan
ja nauhat oli jo kiinni vanhassa lakanassa.


En jättänyt nauhoja irralleen, kun ajattelin että
nämä saisi kestää vähän enemmän kuin vain catwalk-esittelyn.


Lopetan tähän Pinterestistä napattuun wanna-be -kuvaan 
(Viktor & Rolf at Couture Fall 2016).

Jos herätti kummastusta risaiset polvet, niin kyllä herättää nämä paikatkin,
 mutta sehän kuuluu vähän tilkkuilijan imagoon.
Että kaikkea kummallista.
("Onko ne sun tilkkutyöt tällaisia???")
Olisivat kuitenkin voineet olla vähän pienemmät.


Huviksi itselle ja muille!


02 heinäkuuta 2017

Eläintyyny #3 ja kesäkuvia

Tyynyjä tulee lisää, samalla konseptilla.


Oli taas nuoren ystäväni syntymäpäivän aika.
Taustakangas on Ananasta, niinkuin pupukin.


Keskiaikamarkkinoilla Turussa liikkui monenlaista väkeä.


Piispa Arvid Kurki oli tullut kansan pariin ja tuntui katselevan huolissaan markkinameininkiä.


Vallasrouvalla oli upea vaatetus.


Keskiluokalla vähän rosoisempaa kuosia.
Tunnistin keskiluokaksi kun rouva tuossa oikealla niin äänekkäästi kutsui piikaansa.


Pelimannit kehuivat esiintyneensä monissa hoveissa Euroopassa.
Helppo uskoa, taitoa kyllä riitti. 


Lihavartaasta levisi herkullinen tuoksu.


Taistelutaitoja oppimassa.

Avoimissa puutarhoissa kävin tällä kertaa Liedossa.


Tiinan puutarhassa oli ihana kasvihuone viiniköynnökselle. 
Ja ruusuköynnökselle. 
No taisi siellä kasvaa tomaatitkin.


Laventeli ei ihan vielä kukkinut, mutta tuoksu jo tuntui.


Hänellä oli kurjenpolvia monta lajia, kuuluu myös minun suosikkeihini.


Toisessa puutarhassa rouvan harrastuksena oli erityisesti pelargoniat.
Niitä oli jo 300 lajia!


Isoissa penkeissä oli ihana kasvien kirjo!


Unikoista tykkään myös!




Työkalut varaston seinustalla eivät tainneet olla pelkästään koristeita.


Kunnon kesäkeittiö!


Keltaista ruusupensasta näkee harvemmin - se on kaunis!


Akileijoja oli myös monen värisiä.


Ja niitä unikkoja!


Kerran jo esittelin tätä maatilataidetta Liedon Suopohjasta.
Nykyään on enemmän väkeä paikalla.


Tilan postilaatikkokin puhuttelee ohikulkijaa.


Mukavia kesäreissuja teillekin!